Nasu on täyttänyt 4 vuotta 10.5.2008.

Luonnekuvaus

Emänsä hyvän ruokahalun perinyt Nasu oli varsana varsin arka tapaus. Vieraita ihmisiä se ei mielellään päästänyt lähelleen saatika antanut heidän koskea itseään. Arkuudestaan huolimatta tamma oli melko helppo kasvatettava ja opetettava, sillä se ei juurikaan kuluttanut energiaansa kokeilemalla rajojaan. Jos Nasu jonkin varsamaisen tempun keksikin, uskoi se aina helposti ensimmäisellä komennuksella.

Määrätietoisen ja rauhallisen käsittelyn sekä iän ja kokemuksen myötä Nasusta kasvoi varmempi, ja se päästää vieraan ihmisen entistä helpommin lähelleen. Vaatii kuitenkin aikaa ja runsaasti kärsivällisyyttä tutustua tammaan kunnolla. Nasun kanssa ei saa hätiköidä, hermoilla tai toimia epäjohdonmukaisesti, sillä se helposti stressaa näistä asioista, ja tällöin yhteistyö tamman kanssa ei toimi.

Mikäli Nasu säikähtää tai jostakin syystä hermoilee, sille ei missään nimessä pidä suuttua, sillä tällöin tamman jännityslukemat vain nousevat. Kun käsittelijä tai ratsastaja itse on rauhallinen ja suhtautuu hermoilun kohteeseen, oli se sitten miten kumma tahansa, kuin se olisi täysin arkipäiväinen asia, rauhoittuu Nasukin useimmiten nopeasti. Uudet asiat esimerkiksi maastossa saattavat olla tällaisia säikähdyksen kohteita, mutta kun se raidallinen roskapönttökin on kerran nähty ja todettu, ettei se välttämättä ainakaan ihan joka kerta tarraudukaan niskaan, voidaan seuraavilla kerroilla samaisen pöntön ohi kulkea aivan huoletta.

Nasu saattaa ratsastaessa toisinaan harrastaa kentän laidalla majailevien puiden ja kivien tuijottelua, mutta kunhan sen saa keskittymään työntekoon, unohtuvat mahdollisesti näiden luontokappaleiden takana lymyilevät vaarallisuudet äkkiä. Mikäli Nasu ei lainkaan keskity, se vain kipittää kovaa vauhtia jännittyneenä, jolloin mikään ei oikein suju. Keskittyessään Nasu on mainio kouluratsu, sillä se toimii hyvin pienillä avuilla. Tämä tekee toisaalta ratsastamisesta melko haasteellista, sillä apujen on oltava selkeitä ja oikeita ja on varottava ristiriitaisten pyyntöjen antamista. Toisaalta taas Nasu on juuri tästä syytä erinomainen hevonen opettamaan esimerkiksi istunnan ja katseen merkitystä.

Esteilläkään Nasu ei ole yhtään pöllömpi, vaikka sitä toisinaan saattavat kummastuttaa kilparadoilla majailevat erikoisesteet. Olisikin mainiota, mikäli sen pääsisi tutustuttamaan näihin esteisiin ennen radan ratsastusta. Aina tämä ei ole mahdollista, ja silloin tamma saattaa joko kiemurrella esteelle ja hypätä runsaalla ilmavaralla mitä merkillisimmän loikan tai ratsastajan epäröidessä kieltäytyä. Kieltotilanteessa raipalla mäiskimisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä Nasu ei jätä esteitä ylittämättä ilkeyttään.

Kärsivällisyys ja työnteko Nasun kanssa palkitaan. Se ei kenties kiinny helposti, mutta kun se niin tekee, saa tämän luottamuksen kohde nauttia sievästä tervehdyshörinästä tallille tullessaan, hellistä turvalla tönimisistä sekä rennosta, rauhallisesta ja jokaista pyyntöä kunnioittavasta hevosesta.

Sukutaulu ja jälkeläiset

Sukuselvitys

Nasun isänisä Kaan Tietävä on 146 cm korkea tummanpunaruunikko suomenpienhevosori, joka on asustanut kasvattajallaan, ikivanhalla raviukko Kauko Kaarilalla, syntymästään aina tähän päivään asti. Nuorikkona orilla oli tapana kokeilla rajojaan ahkerasti, ja näin Kaarila joutui useaan otteeseen näyttämään sille kaapin paikan. Orilaitumella vietetyt kesät, pahimman uhmaiän ohitus ja runsas käsittely saivat Kaan Tietävän kuitenkin nöyrtymään ja viisastumaan, ja loppujen lopuksi se kiintyi melko lailla omistajaansa - ja omistaja tähän.

Kaan Tietävä oli energisestä ja villihköstä luonteestaan huolimatta nopeasti oppiva hevonen, jonka ajolle opetus sujui melko sutjakasti. Ori totutettiin myös satulaan, ja sille opetettiin ratsastuksen perusasiat, jotta treenaukseen saataisiin monipuolisuutta selästä käsin tehdyillä lenkeillä. Kolmivuotiskesänään Kaan Tietävä juoksi koelähtönsä hyväksytysti. Tämän jälkeen se juoksi tasaiseen tahtiin kohtalaisia aikoja usean vuoden ajan. Nopeudessa Kaan Tietävän ei suinkaan ollut voittamaton, mutta se ei koskaan ollut oikukas tai epävarma, ja se laukkasi kärryjen edessä äärimmäisen harvoin.

140 cm korkea suomenpienhevostamma Helmiira oli keskinkertainen ravuri, joka raviuraansa merkittävämmin elätti itsensä olemalla mukava ja kiltti kaikkien rakastama perhehevonen. Radalla tamma oli toisinaan hieman arvaamaton ja se laukkasi helposti, mistä johtuvat monet hylkäykset sen uralla. Vaikkei Helmiira juoksijana loistanutkaan, Mikkolat, sen omistajat, eivät siitä raaskineet luopua, vaan päättivät kouluttaa tammasta ratsun; olihan se kuitenkin sopivan pienikokoinen ja luonteeltaan erinomainen heidän ratsastajanuraansa aloittelevalle tyttärelleen.

Helmiiran koulutustaso ylsi tasolle Helppo B, ja se hyppäsi metrin korkuisia esteitä jokseenkin sulavasti. Sen pidemmälle tammaa ei yritettykään kouluttaa, sillä Mikkolan perhe ei kokenut tätä tarpeelliseksi. Helmiiralla käytiin pari kertaa harrastusmielessä pienissä seura- ja aluekisoissa sekä match show'ssa, jossa se kerran ylsi sijalle BIS4 voittaen valtaisan säkin porkkanoita sekä pienen rahasumman. Tämän suurempiin mittakaavoihin Helmiiran näyttely- ja kilpaura ei sitten venynytkään.

16-vuotiaan Helmiira kantakirjattiin pienhevossuunnalle ratsastettavuuskokeella, ja se sai rakenteestaan 39 pistettä. Helmiira kantakirjattiin toisella palkinnolla, ja tästä tyytyväinen omistajajoukko päätti pistää toimeksi jo jonkin aikaa suunnitteilla olleen varsan teettämisen tammalla. Se saikin loppujen lopuksi elämänsä aikana kolme varsaa, joista viimeisin oli Nasun isä Kaikkitietävä. Helmiira menehtyi 29-vuotiaana vanhuuteen.

Nasun emänisä Mörköherra oli vaaleanrautias 152 cm korkea pienhevosori. Se sai alkunsa kasvattajansa Venla Ahokkaan halusta saada mukavasta harrastetammastaan hieman suurempi ja nuorempi versio. Ahokas oli toivonut varsasta tammaa, mutta yhtä lailla hän oli tyytyväinen tähän pieneen ja herttaiseen oriin, joka tuntui kasvavan ja kehittyvän huimaa vauhtia.

Venla Ahokkaan suunnitelmiin kuului Mörköherran ruunaus vuoden tai parin iässä. Orin luonne kuitenkin oli hyvin ystävällinen ja nöyrä, eikä se liioin haikaillut tammojen perään tai panikoinut vieraissakaan paikoissa, ja tästä syystä Ahokas alkoi empiä ruunausta. Kun ori vielä sai erinomaiset arvostelut varsanäyttelystä niin yksi- kuin kaksivuotiaanakin, päätti kasvattaja ainakin toistaiseksi pitää Mörköherran orina.

Tämä päätös ei ollut lainkaan huono, vaikka Ahokas joutuikin muuttuneen elämäntilanteensa vuoksi luopumaan Mörköherrasta sen ollessa juuri kääntynyt kolmivuotiaaksi. Mörköherra oli tällöin totutettu valjaisiin ja sillä oli ajettu kevyesti jonkin verran. Uusi omistaja Sofia Rehn koulutti orin ratsuksi ja syvensi sen ajotaitoja. Esteiden saloihin Mörköherra perehdytettiin lähinnä ratsukantakirjausta varten, mikä kannatti, sillä ori kantakirjattiin ratsusuunnalle peräti ensimmäisellä palkinnolla. Sofia Rehn kilpaili kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa Mörköherralla paljon, ja jälkimmäisessä lajissa parivaljakko peräti voitti Suomen mestaruuden eräänä vuonna ja toisena päätyi hopealle.

Nasun emänemä Tiikeritär oli 140 cm korkea tamma, joka oli väriltään voikko. Se syntyi suomenhevosia jo pitkään kasvattaneeseen Niemisen perheeseen, joka hyvän luonteen ja käyttöä kestävän rakenteen lisäksi vaali erikoisia värejä kasvatustyössään. Voikko tamma oli taloon hyvin tervetullut, ja Tiikeritär vietti lyhyehkön elämänsä Niemisillä pihattoelämästä ja muiden hevosten seurasta nautiskellen. Tiikeritär koulutettiin ratsuksi ja ajolle, ja se toimi varsojen lomassa tunti- ja vaellusratsuna.

Tiikerittären rakenne oli jokseenkin vaatimaton, mutta sen harvinainen väritys herätti ihmisissä kiinnostusta, ja tottahan tamman omistajatkin tahtoivat väriä koettaa siirtää jälkipolville. Tiikeritär sai kaikkiaan viisi varsaa, joista kolme oli väriltään voikkoja. Tamma oli hyvin huolehtivainen varsojensa suhteen, ja vieraita ihmisiä se ei mielellään päästänyt lähelleen varsojen ollessa pieniä. Muutoin Tiikeritär suhtautui ihmisiin ystävällisesti, mikä teki siitä pidetyn hevosen tuntilaisten keskuudessa. Tiikeritär menehtyi 14-vuotiaana epäonniseen kaksosvarsojen synnytykseen.

Kilpailusijoitukset

Tämä hevonen on virtuaalihevonen.